Kirjoitan muutamia tekstipätkiä mitä juolahti päähän matkan aikana, jotka kirjoitin myös ylös puhelimeen ja vihkoon. Matka kuitenkin oli oikein rentouttava ja mahtava! Yhtenä päivänä vain stressasin ja aloin hieman panikoida, mutta siintäkin selvittiin. Voin tiivistää loman sanoihin jotka on: Auringon ottaminen, hyvä ruoka, juominen, turkkilaisten miesten ignooraaminen, kuuma hiekka, vesi, ihana sisko, naurua, Bistro Bahama, Dirty Cocktails, wifi ja ''Miten meni noin niinkun omasta mielestä? - no ihan vitun hyvin.'' Voi miten tahtoisinkin takasin siihen huolettomaan herätykseen ja ajattomiin päiviin. Laitan tähän väliin tekstin puhelimestani, minkä kirjotin loman aikana. Sen jälkeen rutkasti kuvia ja vähän lisää tekstiä.
''Vihaan ihmisiä ketkä jättää hädän hetkellä yksin, kuin jättäisi mereen ilman pelastusrengasta ja lähtisi veneellä pois ja sanoisi samalla ''No nähdään rannalla ku oot uinu sinne.'' Eli vaikka kuinka voimat olisi lopussa yrität viimeisillä hengen vedoilla päästä niin rantaa, että jalat ylttää pohjaan. Ja se hetki kun sisällä avunhuudot tukkeutuvat kurkkuun ja ei saa huudettua apua. Siinä toivoisi viimeinkin jonkun huomaavan, että kuristut kuoliaaksi.''
Kuvissa on paljon kaikenlaista, mutta hieman voin kertoa muutamista tarinaa kuvien takaa. Eläimet ensimmäisenä ovat turistien houkuttelemiseksi. Hevoskärryt iltaisin on valaistettu led-valoilla ja papukaijaa sai pitää olkapäällä. Hevoskärryjä näkyi muutamia erilaisia ja eri hevosilla. Papukaijoja näimme vain 2.
Kävimme myös kävelemässä sataman tuntumassaja hieman aallonmurtajalla, jossa löysimmä kaiteen ketjuun kiinnitetyn sydämmen muotoisen lukon. Ajattelen aina, että sen on laittanu rakastunut pari yhdessä ja heittänyt sitten avaimen mereen. Niinkuin lukkokin heidän rakkaus on ikuista.
Juoma kuvissa tuleekin selväksi, että alkoholia meni myös jonkun verran. Mutta eräällä hattukaupalla jäimme juttelemaan hyvin suomea puhuvan miehen kanssa ja hän tarjosi meille granaattiomena teetä. Ja ai että, en ole koskaan maistanut mitään niin hyvää. Kävimme tukkukaupasta ostamassa sitä muutaman paketin kotiinkin.
Sitten hieman lisää kuvia ja tarinoita niiden takaa.
Auringon ottaminen oli kyllä mukavaa puuhaa, vaikka 30 asteen lämmössä auringon alla tuntuikin välillä hieman polttelevalta. Mutta onneksi nyt kotona iho pääsee rauhoittumaan. Minun ihoni ku on hieman herkkä, mutta en pala kovinkaan helposti.
Kahvi oli melko pahaa siellä, koska ei tunnettu asiaa kun kahvinkeitin. Bistro Bahamassa se oli sentään siedettävää. Redbull oli melkeinpä ainoa energiajuoma mitä myytiin. En pahemmin nähnyt Batterya siellä päin.
Luin siskolta saamaani kirjaa ja se oli oikeasti tosi hyvä, vaikka hyvin tarkasti kuvailtu ja seksuaalisia kohtauksia mahtui mukaan myös. Mutta hyvin realistinen, eikä mitään ruusuilla tanssimista.
Ruususita puheen ollen, tuli niitäkin saatua. 1 oikea ja muutama paperinen. Kuulin vasta jälkeenpäin, että jos ottaa vastaan turkkilaiselta mieheltä ruusun, lupaudut hänelle vaimoksi. Joten taidan seuraavalla lennolla lähteä takaisin Joosepin luokse.
Maisemat oli myös suurta rakkautta siellä. Auringonlaskut oli todella kauniita, värjäten taivaan eri oranssin, vaaleanpunaisen ja sinisen sävyissä. Aivan kuin vesiväreillä maalattu. Ja aaltojen äänen voin vieläkin kuulla korvissani, kun vaahtopäät iskeytyvät rantahiekkaan.
En halua tehdä tästä nyt liian pitkään ja jatkan huomenna #6.2 kirjoittamista, katsotaan tuleeko vielä sitten yksi, kun kuvia kuitenkin on ja paljon kerrottavaa vielä.