jennnna

3.8.2016

#5

Siis mulla on alkamassa kohta 12 tunnin päästä lentomatka Alanyaa rentoutumaan. Ja mitä mä oikeen teen. Stressaan ihan perkeleesti asuntoa. Siis taas se asia tuli esille ja nyt voi niiku vitutus olla korkeimillaan. Miksi just nyt? Muutenki oon taas ollu tosi epätasapainoinen ja en pysty olemaan vaan. Koko aika mielessä pyörii kaikennäköstä, hyviä tai pahoja asioita. Ärsyttää eniten se, että kämpän olisin varmasti jo saanut, ellei minulla olisi sitä kissaa. En kuitenkaa aijo myydä sitä, koska on tullut jo sen verran tärkeäksi. Vaikka sekin vaihtoehto on jo monta kertaa pyörinyt päässäni.

No olen kuitenkin muuten iha hyvin saanut aikaiseksi asioita. Sain eilen laitettua kynnet uudestaan ja värjäsin ruman juurikasvunkin pois. Pakattua olen saanut kohtuu hyvin, vielä on pikku juttuja mitä tarvitsen, mutta ne onnistuu parin tunnin sisään. Kuuden aikaa siskoni on tulossa hakemaan minua ja menemme tekemmän lähtöselvityksen jo tänään, ettei aamu 3 tarvitse niitä tehdä. Se on aika kätevää! Pelkään että olen kuitenkin aamu 4 asti hereillä, kun unirytmi on vähän sekaisin. Toivon kuitenkin, että saisin muutaman tunnin unta ennen lähtöä. Kuitenkin lentokoneessa voi nukkua, vaikka pelkäänkin hieman lentämistä. Nousu ja lasku on kaikkein pahimmat missä pelkään jotain tapahtuvan, mutta ehkä selviän tälläkin kerralla.

Minun pitäisi valua jo suihkuun, kun hiusmaski on ollut jo jonkun aikaa päässä. Onneksi se vain hoitaa hiuksia vaikka olisikin pidempään päässä. Sitten pitäisi varmaan yrittää syödä jotain. En ole taaskaan tuntenut kunnolla nälkään melkeinpä viikkoon. Vaikka syönyt olenkin, niin se tuntuu oudolta syödä. Haluaisin toki olla syömättä, olen aina halunnut olla tosi vähäruokainen, koska syön tosi paljon tylsyyteni sekä suruun ja se masentaa tosi paljon. Olen aina pelännyt myös lihomista. Vaikka pidän monista ruuista, silti se tuo pahan olon, kun syö itsensä ähkyyn. Hyvin ristiriitaisia tunteita tämänkin asian kanssa.

Mutta minulla on alkamassa viikon rentouttava loma, ihanan siskoni kanssa, joten en nyt aijo stressata vaan nauttia. Ja pääsenkin vasta viikon päästä päivittämään blogia. Eli varmasti on tulossa pitkä liuta kuvia, tekstiä ei ehkä niin paljon. No, koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!