#3

Vaikka on mennyt vain pari päivää niin tuntuu, että on tapahtunut paljon kaikkea. Oltiin siis äitin kanssa mökillä torstaista perjantaihin. Minä lähdin ajamaan päivällä sitten kohti Lappeenrantaa ja Unionin dreamteamin palaveria. Pääsin siis illalla 8 aikaa vielä ehostautumaan ennen vaahtobileiden alkua. Viime vaahtobileet veti paljon enemmän porukkaa, ehkä kukaan ei jaksanut näin nopeasti uusia. Onhan se aika märkää hommaa. Katselimme kaverin kanssa, kun lastalla ja imurilla siivottiin vettä lattialta. Kumma että ei mitään vesivahinkoa saa aikaseksi tuo homma.

Kuitenkin loppujen lopuksi minullakin oli hyvä ilta, vaikka ensin lähdin liikenteeseen sellainen vitutus päällä, että ei hyvä seuraa. Ehkä kohtalo kuitenkin päätti, että minulla meneekin hyvin. En nukkunukkaan kadulla, vaikka ensin luulin niin, kun kyytejä tai yöpaikkoja ollut kysellyt oikein keltään. En ollut saanut oikein ketään seuraksikaan, mutta onneksi muutama ihana ihminen pelasti minut yksinäisyydeltä.

Vaikka kaikki tuntuu menevän päin helvettiä esimerkiksi kämpän etsiminen, krapula, kadonnut ruokahalu, väsymys, ero, kutiavat haavat... Niin silti vaan hymyilyttää ja olen todella tyytyväinen. En ymmärrä miten voi olla näin, mutta voisin varmaa itkeä, kun olen niin iloinen. Ehkä se vain on sitä, että pääsen elämää sellaista elämää, kun haluan. Elämäni ei olekkaan niin kamalaa ja masentavaa, kuin olen aiemmin monesti ajatellut sen tärkeyttä.

Nyt voisin yrittää syödä tämän krapulan kanssa jotain ja ottaa pienet päikkärit ennen, kuin lähden uuteen nousuun takaisin Unioniin Bodypaint bileisiin! Uskon että tästä illasta tulee myös todella hyvä, ainakin yhtä asiaa toivon, että iltani olisi onnistunut. Saa nähdä toteutuuko sekään, mutta tänääkin mennään lujaa. Vielä iso nippu kuvia teille parilta päivältä.